Kellarin kasvatista Volatiksi

Yksinyrittäjät tietää varmasti miltä tuntuu työskennellä yksin. Sekä sen, miten yksinäisyys on välillä todella raastavaa. Kun minä aloitin yrittäjänä, tein töitä tietysti kotona. Meillä työhuone sijaitsee kirjaimellisesti kellarissa. Siinä on toki hyvätkin puolet, mutta kyllä se näin jälkeenpäin ajateltuna oli ihan älytöntä sinne hautautua.

Kesällä 2019 Heidi Huovinen otti minuun yhteyttä ja kyseli kiinnostaisiko minua lähteä työskentelemään yhteiseen tilaan hänen ja erään toisen yksinyrittäjän kanssa. Kokelilimme työskentelyä yhdessä Heidin ja Sakun Niilo-Rämän kanssa aluksi yhdessä tilassa. Se ei kuitenkaan oikein palvellut tarpeitamme, joten hylkäsimme sen. Kokeilu kuitenkin osoitti, että yhteistyömme sujui hyvin ja siitä se ajatus oikeastaan lähti. Päätettiin etsiä meille uudet ja sopivat toimitilat.

Ennen kuin huomasimme, olimme löytäneet ja vuokranneet tilat Nuijamiehestä sekä perustaneet osakeyhtiön. Ystävänpäivänä 2020 vietimme jo tupareita. Saku taisi jossain kohtaa matkan varrella todeta: “Eihän me olla tunnettu kun joku pari kuukautta…”.

Päätettiin heti alussa, että hommataan tilaan pöytiä yli oman tarpeen, sillä varmasti löytyy myös muita, jotka työskentelee yksin kotona. Saimmekin hyvin pian ensimmäisen vuokralaisemme Elina Jäntin. Elina kävi toimistollamme tekemässä juttua minusta ja totesi, ettei koskaan voisi työskennellä tällaisessa avonaisessa tilassa, häiritsee kuulemma kirjoittamista. No ei mennyt kuin hetki, kun Elina tuli koekuukaudeksi testaamaan, mille se työskentely tällaisissa yhteisissä tiloissa oikein tuntuu ja tuolla tiellä Elina on edelleen.

Ydinporukkaamme liittyi mukaan vielä Eevamari Lahtinen. Eevamari palasi Helsingistä ensin osa-aikaisesti takaisin kotiseudulleen, mutta osa-aikaisuus vaihtui melko nopeasti vakituiseksi mikkeliläiseksi ja sitä kautta volatlaiseksi.
Lisäksi meillä on ehtinyt käymään kolme muutakin yrittäjää eri pituisissa jaksoissa. Pauliina Hintsanen aloitti Laulumon taipaleen Volatilla, mutta kysynnän kasvaessa hän joutui etsimään isommat tilat. Marika Lehto kävi muiden kesäloman ajan kirjoitushommissa ja Mirka Jussila oli muutaman kuukauden osa-aikaisesti ennen siirtymistä muihin tehtäviin. Mirka tosin jatkaa yhtenä volatlaisena, vaikka päivittäinen työ ainakin toistaiseksi on muualla.

 

Yhdessä on pidetty kahvitaukoja, juhlittu, jaettu iloja ja suruja, autettu toisiamme ylä- ja alamäessä, pidetty huolta työhyvinvoinnista ja tietysti tehty myös töitä. Töitä tehdään koko ajan, välillä yhteisiä töitä ja välillä jokaisella on omia hommia, mutta siihen voi aina luottaa, että toimistolla joku on valmis auttamaan ja ainakin kuuntelemaan. 

Volat on paras tapa olla yksinyrittäjä, sitä voi olla yhdessä. Se tuo turvaa ja se on mahtavaa!

Saara